Kirjastolainen 2.0 on Guru.

Stephen Abramin esitys on vaikea.

Olen seurannut hänen blogiaan ja olen hänen faninsa.

Hänen esityksensä oli vavahduttava, mutta en pysty kirjoittamaan siitä mitään. En ole löytänyt esitystä vielä mistään, mutta laajempi versio esityksestä on tässä.

”Context is king, not content.”

 Mutta conferenssin kirjassa on Abramin teksti, joka on haastava.

Stephen Abramin mukaan web 2.0 aikamme tärkein keskustelunaihe. Se tulee muuttamaan elämämme täysin. Globaalisti.

Web 2.0 tulee muuttamaan mediamaailman, meidän elämämme ja työ- ja pelimaailmamme.  Stephen Abramin mukaan me olemme siirtymässä elinaikamme suurimpaan muutokseen. Tärkeät tulevaisuuden ennustajat kuten Gartner Group ja Morgan Stanley sanovat, että muutos tulee olemaan globaali. Se koskee siis myös Suomea!

Niille, jotka miettivät yhteisöjä, oppimista ja innovaatioita, tämä aika merkitseee toiminnan päämäärien uudelleenasettelua. Meidän pitää olla valppaina ja nopealiiikkeisiä! Sosiaalinen, poliittinen, institutionaalinen ja taloudellinen muutos tulee olemaan suuri!

Kirjastolaisilla on Kerran Sukupolvessa -tilaisuus olla luomassa tulevaisuutta. Kirjastolainen 2.0 on informaatioajan Guru!

Meillä on kyky, näkemys ja taito olla luomassa tulevaisuutta. Se tilaisuus pitää käyttää!

Kirjastolainen 2.0 !

 Jaakko

Mystisyys pois web 2.0 työstä!

Tiistai 4.12. Online Information konferensissa jatkui osaltani sessiolla: Tools technologies & costs of Web 2.0. Odottamani web 2.0 guru Phil Bradley oli jäänyt kotiinsa vaimon sairastumisen takia ja esityksen De-mystifying The Technologies and Understanding Costs veti yksin Karen Blakeman. Hän aloitti esitelemällä laajasti, mitä web 2.0 on. Hän toi esille, ettei itse pidä kyseisestä  termistä. Hänen mukaansa yhteistyö ja yhteisöllisyys (collaboration) on ollut olemassa jo ennen ns. web 2.0 mm. keskustelupalstoilla.

Blakeman korosti, että kannattaa käyttää vain niitä sosiaalisia medioita, jotka sopivat sinulle ja josta itse pidät. Turha hillua Second Lifessa, jos se ei sinua kiinnosta.

Basic-juttuja käytiin paljon läpi. Mitä on RRS-syötteet ja miten niitä asennetaan? RSS-syötteitä seuraamalla saa hallittua tietotulvaa ja pysyy taloudellisesti kärryillä.  Myös mm. Twitter, iGoogle, Pageflakes, blogit, Facebook, Flickr, YouTube, Slideshare, Google docs & spreadsheets ja Second Life esiteltiin lyhyesti.

Wikejä käsiteltiin työtiloina organisaatioissa. Itse olen käyttänyt wikeistä Wikispaces:a opetusmateriaalin tallentamiseen. Wikeistä itselleni tuntemattomampia oli: Peanut Butter Wiki, Seedwiki ja WetPaint. WikiMatrixista löydät wikien vertailuja.  

Blakeman seuraava web 2.0 kavalkadi koski sosiaalisia kirjanmerkkaus -palveluja  (social bookmarking). Suosituin ja tunnetuin näistä on tietenkin del.icio.us. Myös Furl, Connotea ja 2collab mainittiin.

Esityksessä jäi hieman vähäiseksi kustannusten käsittely. Joka tapauksessa sosiaalisten medioiden käyttö on halpaa lystiä ja useimmiten ilmaista, mutta vie tietenkin aikaakin. Ajan kuluessa se voi olla kuitenkin kallista, jos organisaatio haluaa todella panostaa niihin mm. rakentamalla virtuaalimaailmoihin. Myös varmuuskopiointiin kannattaa satsata tiedon säilyttämiseksi.

Entä sitten kustannukset, jos web 2.0:aan ei osallistuta? Menetetään kilpailuasema ja keskustelut. Blakeman kannusti vielä lopuksi leikkimään ja kokeilemaan sosiaalisissa medioissa. Hän kehotti vielä lukemaan Phil Bradley:n blogi kirjoituksen: Web 2.0 questions I’m most often asked.  

By Krista 

Lisää luettavaa Blakemanin esityksestä:
How Do You Start Your Day? Infotoday Blog 5.12.07.

Web 2.0: totisesti työtä!

Online Information konferenssin toiseksi sessiokseni valitsin tiistaina 4.12.07 Euan Semplen ja Richard Wallisin isännöimän osion Challenges of 2.0: Innovation or Anarchy. 

Euan Semple aloitti esityksensä Real Work pohtimalla, miten johto ei välttämättä luota työntekijöihin yhteisöllisten verkostojen ja web 2.0 sovellusten käytössä. Monenlaisia pelkoja ja ennakkoluuloja kohdistuu sosiaalisten verkostojen ja web 2.0 sovellusten käyttäjiin. Liian paljon energiaa haaskataan ajattelemalla sosiaalisten verkostojen ja palvelujen riskejä näkemättä etuja.

Semple puolestaan näki web 2.0 sovellukset tärkeinä työkaluina, jotka tuovat mukanaan monenlaista hyötyä. Hänen mukaan esim. kokouskulttuuri ei tue riittävästi yhteistyötä (collaboration), kun taas mm. blogien ja keskustelupalstojen välityksellä siihen pystytään paremmin. Yhteisölliset softat kuten wikit kannustavat toisella tavalla keskusteluun ja ideointiin kuin kokoukset. 

Semple puhui myös web 2.0 kulttuurille ominaisesta tavasta laittaa kaikki ”ideat ja keksinnöt” jakoon esim. työpaikan intraan tai keskustelufoorumille. Enää ei eletä kulttuurissa, jossa ideoita pantataan ja salataan, kun ajatellaan niistä saavan taloudellista tai muuta hyötyä itselle. Ideoiden jakaminen parviälyn käyttöön tuottaa enemmän kuin tiedon salailu. Tärkeää on luoda työntekijöille mahdollisuuksia jakaa tietoa blogeissa ja wikeissä. Dokumentoitu työ ei katoa ihmisten vaihtuessa ja aiemmin pimentoon jääneet työn vaiheet saattavat paljastua. Näin hiljainen tieto saadaan tallennettua. 

Richard Wallis:n (Talis) esitys Real Web 2.0: Benefits oli suunnattu pitkälti kirjastonhoitajille, koska hän oletti heitä olevan yleisössä paljon. Hän kävi läpi mm. luetteloinnin evoluutioita luettelointikorteista nykyisiin näyttöluetteloihin. Wallisin mukaan kirjastot olivat kehityksen mukana vielä 1900-luvun lopulla, mutta ovat niukasti jääneet jälkeen kehityksestä.

Hän esitteli pitkälti Internetin evoluutiota web 1.0:sta 4.0:n Nova Spivackin (Radarnetworks) kaavion avulla. Visuaalisesti hieno ja näyttävä esitys ei kuitenkaan varsinaisesti tuonut esille mitään minulle uutta ja yllättävää, vaan osottautui jo tunnetun web 1.0-3.0 perustiedon käsittelyksi.

by Krista