Keskiviikkona 5.12. suunnistin tiedonaamupalalle kuuntelemaan sessiota: The New Age of Knowledge Management: Cafes and Communities, jonka aloitti David Gurteen luennollaan The Emergence of Social KM. Gurteen kuvasi luennossaan yrityksen tai organisaation tiedonhallintaa (Knowledge Management) ja sen evoluutiota. Aiemmin tiedonhallinta käsitettiin sekavan strukturoimattoman informaation tavoittamiseksi, sen tekemiseksi haettavaksi ja työtekijöiden saavutettavaksi. Tässä muodossa tiedonhallinta oli hyvin teknosentristä, koska se kehittyi internetin, intranetin ja sähköpostin käyttöönoton alkuaikoina (1995). Tiedonhallinta tapahtui mm. syöttämällä tietoa tietokantoihin ja extratyönä.
Myöhemmin on siirrytty teknosentrisestä ihmiskeskeiseen tiedonhallintaan, jonka edellytyksenä oli välineet, joiden avulla voitiin jakaa tietoa kasvokkain esim. toiminnan jälkeiset arvioinnit (After action Reviews). Ihmiskeskeinen tiedonhallinta kehitti päätöksentekoa sekä toi mukanaan innovatiivisuutta sekä paransi tehokuutta, koska oikea tieto oli nopeasti löydettävissä.
Samoihin aikoihin ihmiskeskeisen tiedonhallinnan kanssa verkkoon alkoi muodostua sosiaalisia työkaluja: blogeja, wikejä ja sosiaalista asiasanoitusta, jotka olivat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin yrityksien perinteisesti käyttämättä Microsoftin ja IBM:n ohjelmistot. Ne olivat usein ilmaisia ja vähintään halpoja, avoimen lähdekoodin välineitä. Näiden sosiaalisten välineiden avulla tiedonjakaminen oli käyttäjien omissa käsissä. Eikä tätä kehitystä ole ollut ajamassa ns. tiedonhallinnan ekspertit tai organisaatioiden IT-nörtit kuten aiemmin.
Tiedonhallinnan johto on alkanut näkemään sosiaalisten välineiden merkityksen tiedonhallinnan kannalta. Kun aiemmin kysyttiin, miten saamme ihmiset jakamaan tietoa, nyt kysytään miten jakaisimme paremmin tietoa ja työskentelisimme yhdessä. Tiedonhallinnasta on tullut web 2.0:n myötä sosiaalista ja osa työtä.
By Krista
Kirjoittaja: oic07 
Kirjasto 2.0 kartalla 