2.0 maailma koostuu nettisivujen lisäksi blogiteksteistä, kuvista, videoista, podcasteista ja ilmeisesti monesta sellaisesta asiasta, josta en ole edes kuullut. Aikaisemmen tällainen materiaali oli hakukoneille ongelma. Nykyään Googlen ja Yahoon tapaisilla suurilla koneilla on myös erikoishaut blogitekstien, videoiden tai uutisten hakuun. Mutta vinhasti muuttuva 2.0 maailma tarvitsee nopeasti muutoksiin reagoivia erikoistuneita hakukoneita.

AltSearchEngines.com listaa yli 1000 vaihtoehtoista hakukonetta. Voiko kukaan opetella käyttämään tällaista määrää hakukoneita? Toivottavasti ei. Mutta tarkasti rajattuun materiaaliin ja aiheeseen keskittynyt vertikaalinen hakukone löytää alueeltaan paremmin relevanttia informaatiota kuin Google. Eli informaation etsijän pitää seurata aikaansa tietääkseen missä muodoissa tieto ja elämys tällä hetkellä liikkuu ja millä hakuvälineillä sitä kannattaa kalastaa. Tai mistä voin nopeasti löytää mahdollisimman sopivan hakuvälineen kulloiseenkin tarpeeseen.

Muutamia esimerkkejä:

Blogi: Esimerkiksi 2.0 asioissa blogit ovat keskeinen väylä keskustella ja välittää uusia ajatuksia ja tuoreita kokemuksia. Koska blogi on erinomainen väline välittää mielipiteitä, blogitekstien seuraaminen on tärkeä osa yritysten maineenhallintaa. Sanoi Kassel.

• Technorati seuraa noin 110 miljoonaa blogia. Yli 250 miljoonaa tagitettua sosiaalisen median yksikköä. En ole jostain syystä koskaan oppinut tai jaksanut opetella käyttämään Technoratia niin, että saisin sillä järkeviä tuloksia.
• Sphere yhdistää blogi- ja uutishakua.
• Keotag mahdollistaa haun usealla 2.0 hakukoneella. Kasselin mukaan Keotag sopii hyvin Buzz Monitoringiin, eli markkinointi ja pr-ihmisten kannalta relevantin nettikeskustelun seuraamiseen. Keotagin avulla voi myös luoda tageja kirjanmerkkipalveluihin.
• Serph. Mistä keskustellaan juuri nyt.
• Googlen blogihaku on myös hyvä. Minä käytän sitä

Videot: Audiovisuaalisuus on yhä tärkeämpää.  Videoissa on nykyisin tiedettä, taidetta, kasvatusta, musiikki, elokuvaa, keskustelua ja hauskanpitoa. Amelia Kasselin Top10-lista:

1. Googlen videohaku. Löytää Googlen omistaman YouTuben videot, mutta on monipuolisempi.
2. Yahoo!
3. Blinkx TV. Uutisia, business, tiede, teknologia ja kasvatus.
4. Dabble.
5. YouTube.
6. Excite.
7. Search for Video.
8. IFilm.
9. AOL Video Search.
10. Columbia Universityn BebSEEK. Esihistoriallisen näköinen, mutta tutustumisen arvoinen.

Muutama vinkkaus videohakukoneiden TOP100-listalta:

• TeacherTube. YouTube-klooni opettajille ja koulumaailmaan. Aion tutustua huomenna!
• Tubearoo. YouTube-klooni.
• Vidipedia. Wikipedian rakenne videosisällöllä. Toivottavasti linkki toimii jo. Kuulostaa mielenkiintoiselta.

Podcasthaku: Pluggd.

Sosiaalisten hakupalvelujen opas: Mashable. 40+ hakukonetta.

Vaihtoehtoiset hakukoneet elävät jatkuvaa muutoksen aikaa. Toisia palveluita tulee ja toiset häviävät. Betapalvelujen toiminnallisuus on välillä vaikeaa, eikä haun algoritmiä selitetä missään. Mutta Info Pron tai jostain asiasta kiinnostuneen pitää seurata jatkuvasti mitä kentällä tapahtuu.

Tärkeintä tietysti on, että löytää itselle hyvin sopivat hakukoneet, jolla saa hyviä tuloksia. Omaksi tai asiakkaan iloksi.

Jaakko

Blogeihin on matala kynnys kirjoittaa dokumentoimatonta: ideoita, kokemuksia ja opittua, joita ei kirjoiteta virallisiin raportteihin, mutta ovat silti hyödyllisiä muille. Blogien kautta voi myös tavata uusia ihmisiä, joiden kautta innovaatiot ja joiden kanssa voi tavoitella yhteisiä päämääriä. Asiantuntijoiden blogeja seuraamalla saa käsityksen heidän työnteostaan ja voi oppia siitä.

Miten sitten hyödyntää blogeja työnteossa ja saada niistä irti paras mahdollinen hyöty? Ensinnäkin on päästävä irti peloista, jotka liittyy työntekijöiden bloggaamiseen. On luotettava heihin sekä kommunikoitava selkeästi, että bloggaamista kannatetaan organisaatiossa ja kertoa, mistä ei saa blogata julkisesti. Olisi hyvää rakentaa myös matala kynnys bloggaamiseen esim. koulutuksella.

Bloggaaminen tulisi nähdä uutena välineenä vanhoille tehtäville. Monet asiat kuten koulutusraportit ja muistiinpanot ovat helpompi jakaa blogeissa. Bloggaamisesta tulisi tehdä tavallinen työn osa.

Efimovan esittelemiä ”työblogeja:”

Mini-Microsoft

Scobleizer

Microsoft’s JobsBlog

By Krista

Myöhemmin on siirrytty teknosentrisestä ihmiskeskeiseen tiedonhallintaan, jonka edellytyksenä oli välineet, joiden avulla voitiin jakaa tietoa kasvokkain esim. toiminnan jälkeiset arvioinnit (After action Reviews). Ihmiskeskeinen tiedonhallinta kehitti päätöksentekoa sekä toi mukanaan innovatiivisuutta sekä paransi tehokuutta, koska oikea tieto oli nopeasti löydettävissä.

Samoihin aikoihin ihmiskeskeisen tiedonhallinnan kanssa verkkoon alkoi muodostua sosiaalisia työkaluja: blogeja, wikejä ja sosiaalista asiasanoitusta, jotka olivat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin yrityksien perinteisesti käyttämättä Microsoftin ja IBM:n ohjelmistot. Ne olivat usein ilmaisia ja vähintään halpoja, avoimen lähdekoodin välineitä. Näiden sosiaalisten välineiden avulla tiedonjakaminen oli käyttäjien omissa käsissä. Eikä tätä kehitystä ole ollut ajamassa ns. tiedonhallinnan ekspertit tai organisaatioiden IT-nörtit kuten aiemmin.

Tiedonhallinnan johto on alkanut näkemään sosiaalisten välineiden merkityksen tiedonhallinnan kannalta. Kun aiemmin kysyttiin, miten saamme ihmiset jakamaan tietoa, nyt kysytään miten jakaisimme paremmin tietoa ja työskentelisimme yhdessä. Tiedonhallinnasta on tullut web 2.0:n myötä sosiaalista ja osa työtä.

By Krista

Kuusi ensimmäistä vinkkiä liittyvät Googleen.  Viisi seuraavaa Yahoohun. Kaksi Microsoftin Live Searchiin. Loput seitsemän olivat muita koneita.

Kävin tänään läpi kaikki 20 vinkkiä. Googlen Experimental Searchia ja muita erikoisempia hakuja olen testaillut ennenkin, mutta Yahoo yllätti enemmän. En ole tainnut käyttää Yahoota koskaan ennen tiedonhakuun. Esimerkiksi Yahoon Mindset Search tuntui hauskalta ja toimivalta. Samoin Yahoon Search Assist. Googlen ja Yahoon hakujen erikoistoiminnot on tarkoitettu vakavaan käyttöön. Minulle oli vaikeaa edes löytää niitä.

 Lopuista hakukoneista hauskimmat olivat Snap, Intelways ja PageBull. Löysin niillä myös sellaisia “library 2.0″ -aiheisia juttuja, joita en ollut ennen löytänyt Googlella.

Mary Ellen Batesin ehkä käyttökelpoisin vinkki: Jos katsot Googlesta vain ensimmäisen tulossivun, muuta asetuksiasi niin, että ensimmäiselle tulossivulle tulee vaikka 100 linkkiä. Tämä voi muuttaa maailmasi!

Jaakon vinkki: Jos haluat käyttää Googlen, Yahoon tai Live Searchin tapaisia isoja koneita, käytä amerikkalaista versiota. Erikoisimmat ja uusimmat ominaisuudet löytyvät ensin jenkkiversiosta. Hylkää suomiversio!

Mutta tuleeko yleisen kirjaston asiakas usein sivukirjaston palvelupisteeseen sellaisen tiedonhaun kanssa, että näitä hienoja hakumahdollisuuksia pääsisi käyttämään asiakkaan hyväksi?

Jaakko

Sivustoa kuitenkin päätettiin kehittää web 2.0 suuntaan, jotta materiaalia voitaisiin tarjota paremmin asiakkaiden käyttöön. Haasteena oli, miten muuttaa ilmainen sivusto rekisteröityneille maksulliseksi karkoittamatta asiakkaita.

Sivustouudistus päätettiin toteuttaa niin, että osa materiaalista on edelleen ilmaista sekä osa maksullista ja rekisteröitymisen takana. Samalla uudistettiin sisällönhallinta ja kehitettiin hakua.

Kesällä 2007 havaittiin, että opettajat ovat valmiita maksamaan korkealaatuisesta sisällöstä. Uudet käyttäjät maksavat halukkaammin kuin vanhat. On tärkeää pitää sivustolla yhteisölliset piirteet kuten tuntien jakaminen muille käyttäjille.

Parhaita käytäntöjä, mitä sivusto uudistuksen myötä havaittiin oli, että sisältöä arvostetaan enemmän kuin funktionaalisuutta. Maksullisen palvelun lisäarvo ilmaiseen nähden tulee määritellä riittävän selkeästi. On tärkeää kehittää hyvät hakuominaisuudet sivustolle ja että rekisteröitymisprosessi on riittävän selkeä.

Päivä jatkui Ruth Jonesin esityksellä British Library Developments: Library 2.0. British Library on Iso-Britannian kansalliskirjasto, joka on vastannut uuden ajan ja uudenlaisen asiakaskunnan edellyttämiin muutoksiin. 

Kirjasto on tehnyt yhteistyötä Microsoftin kanssa muuttaakseen sivunsa web 2.0 maailmaan. Microsoftin avulla on voitu toteuttaa aineiston digitalisoiminen, jolloin aineisto on saatu koko maailman käyttöön. Myös yhteisöllisyys on huomioitu palveluissa.

Ruth Jonesin mukaan kirjastojen on muutettava muotoaan ja kehitettävä uusia toimintamuotoja sosiaalisissa verkostoissa sekä vastattava käyttäjien trendeihin. Myös kokeilua on sallittava uutta kehiteltäessä ja rahoitusta kannattaa hakea ulkopuolelta.

British Library on kehittänyt yhteistyössä Microsoftin kanssa myös virtuaalista tutkimuskeskusta, johon tutkijat voivat tallentaa mm. hakutuloksiaan ja tiedonlähteitään. Mikseipä tällainen projektinhallintaohjelma tyydyttäisi myös joitakin HelMet-kirjaston asiakkaita. Palvelujamme käyttää ahkerasti myös opiskelijat ja oppilaitokset.

by Krista

Yhteisöllisyyden luominen on ollut hankkeen tärkeimpiä tavoitteita. Kirjaston “olohuoneessa” palveluun kirjautunut käyttäjä voi luoda omia sivuja, keskustella ja liittyä ryhmiin. Yhteisötyökalut olivat Uumajan seudulla vielä niin tuoreet, että Lars Eriksson ei pystynyt vielä kertomaan ovatko kirjaston käyttäjät löytämässä sivuille.

Tällaisia opetuksia uumajalaiset ovat rakennushankkeestaan keränneet:

“Our experience has shown us that, when developing a project of this nature, it is important to:

• Secure wholehearted support from the top.
• Establish clear long- and short-term goals.
• Keep all participants fully informed.
• Encourage of ideas and participation; create an open atmosphere.
• Identify key men and women who can arouse enthusiasm in others.
• Adopt new technology and methods of working.
• Constantly focus on user benefits.
• Take one step at a time.”

Lars Eriksson päätti esityksensä siteeraamalla Stephen Abramin esitystä: Context is King. Not content.

Jaakko

Olen seurannut hänen blogiaan ja olen hänen faninsa.

Hänen esityksensä oli vavahduttava, mutta en pysty kirjoittamaan siitä mitään. En ole löytänyt esitystä vielä mistään, mutta laajempi versio esityksestä on tässä.

“Context is king, not content.”

 Mutta conferenssin kirjassa on Abramin teksti, joka on haastava.

Stephen Abramin mukaan web 2.0 aikamme tärkein keskustelunaihe. Se tulee muuttamaan elämämme täysin. Globaalisti.

Web 2.0 tulee muuttamaan mediamaailman, meidän elämämme ja työ- ja pelimaailmamme.  Stephen Abramin mukaan me olemme siirtymässä elinaikamme suurimpaan muutokseen. Tärkeät tulevaisuuden ennustajat kuten Gartner Group ja Morgan Stanley sanovat, että muutos tulee olemaan globaali. Se koskee siis myös Suomea!

Niille, jotka miettivät yhteisöjä, oppimista ja innovaatioita, tämä aika merkitseee toiminnan päämäärien uudelleenasettelua. Meidän pitää olla valppaina ja nopealiiikkeisiä! Sosiaalinen, poliittinen, institutionaalinen ja taloudellinen muutos tulee olemaan suuri!

Kirjastolaisilla on Kerran Sukupolvessa -tilaisuus olla luomassa tulevaisuutta. Kirjastolainen 2.0 on informaatioajan Guru!

Meillä on kyky, näkemys ja taito olla luomassa tulevaisuutta. Se tilaisuus pitää käyttää!

Kirjastolainen 2.0 !

 Jaakko

Tiistai 4.12. Online Information konferensissa jatkui osaltani sessiolla: Tools technologies & costs of Web 2.0. Odottamani web 2.0 guru Phil Bradley oli jäänyt kotiinsa vaimon sairastumisen takia ja esityksen De-mystifying The Technologies and Understanding Costs veti yksin Karen Blakeman. Hän aloitti esitelemällä laajasti, mitä web 2.0 on. Hän toi esille, ettei itse pidä kyseisestä  termistä. Hänen mukaansa yhteistyö ja yhteisöllisyys (collaboration) on ollut olemassa jo ennen ns. web 2.0 mm. keskustelupalstoilla.

Blakeman korosti, että kannattaa käyttää vain niitä sosiaalisia medioita, jotka sopivat sinulle ja josta itse pidät. Turha hillua Second Lifessa, jos se ei sinua kiinnosta.

Basic-juttuja käytiin paljon läpi. Mitä on RRS-syötteet ja miten niitä asennetaan? RSS-syötteitä seuraamalla saa hallittua tietotulvaa ja pysyy taloudellisesti kärryillä.  Myös mm. Twitter, iGoogle, Pageflakes, blogit, Facebook, Flickr, YouTube, Slideshare, Google docs & spreadsheets ja Second Life esiteltiin lyhyesti.

Wikejä käsiteltiin työtiloina organisaatioissa. Itse olen käyttänyt wikeistä Wikispaces:a opetusmateriaalin tallentamiseen. Wikeistä itselleni tuntemattomampia oli: Peanut Butter Wiki, Seedwiki ja WetPaint. WikiMatrixista löydät wikien vertailuja.  

Blakeman seuraava web 2.0 kavalkadi koski sosiaalisia kirjanmerkkaus -palveluja  (social bookmarking). Suosituin ja tunnetuin näistä on tietenkin del.icio.us. Myös Furl, Connotea ja 2collab mainittiin.

Esityksessä jäi hieman vähäiseksi kustannusten käsittely. Joka tapauksessa sosiaalisten medioiden käyttö on halpaa lystiä ja useimmiten ilmaista, mutta vie tietenkin aikaakin. Ajan kuluessa se voi olla kuitenkin kallista, jos organisaatio haluaa todella panostaa niihin mm. rakentamalla virtuaalimaailmoihin. Myös varmuuskopiointiin kannattaa satsata tiedon säilyttämiseksi.

Entä sitten kustannukset, jos web 2.0:aan ei osallistuta? Menetetään kilpailuasema ja keskustelut. Blakeman kannusti vielä lopuksi leikkimään ja kokeilemaan sosiaalisissa medioissa. Hän kehotti vielä lukemaan Phil Bradley:n blogi kirjoituksen: Web 2.0 questions I’m most often asked.  

By Krista 

Lisää luettavaa Blakemanin esityksestä:
How Do You Start Your Day? Infotoday Blog 5.12.07.

Euan Semple aloitti esityksensä Real Work pohtimalla, miten johto ei välttämättä luota työntekijöihin yhteisöllisten verkostojen ja web 2.0 sovellusten käytössä. Monenlaisia pelkoja ja ennakkoluuloja kohdistuu sosiaalisten verkostojen ja web 2.0 sovellusten käyttäjiin. Liian paljon energiaa haaskataan ajattelemalla sosiaalisten verkostojen ja palvelujen riskejä näkemättä etuja.

Semple puolestaan näki web 2.0 sovellukset tärkeinä työkaluina, jotka tuovat mukanaan monenlaista hyötyä. Hänen mukaan esim. kokouskulttuuri ei tue riittävästi yhteistyötä (collaboration), kun taas mm. blogien ja keskustelupalstojen välityksellä siihen pystytään paremmin. Yhteisölliset softat kuten wikit kannustavat toisella tavalla keskusteluun ja ideointiin kuin kokoukset. 

Semple puhui myös web 2.0 kulttuurille ominaisesta tavasta laittaa kaikki ”ideat ja keksinnöt” jakoon esim. työpaikan intraan tai keskustelufoorumille. Enää ei eletä kulttuurissa, jossa ideoita pantataan ja salataan, kun ajatellaan niistä saavan taloudellista tai muuta hyötyä itselle. Ideoiden jakaminen parviälyn käyttöön tuottaa enemmän kuin tiedon salailu. Tärkeää on luoda työntekijöille mahdollisuuksia jakaa tietoa blogeissa ja wikeissä. Dokumentoitu työ ei katoa ihmisten vaihtuessa ja aiemmin pimentoon jääneet työn vaiheet saattavat paljastua. Näin hiljainen tieto saadaan tallennettua. 

Richard Wallis:n (Talis) esitys Real Web 2.0: Benefits oli suunnattu pitkälti kirjastonhoitajille, koska hän oletti heitä olevan yleisössä paljon. Hän kävi läpi mm. luetteloinnin evoluutioita luettelointikorteista nykyisiin näyttöluetteloihin. Wallisin mukaan kirjastot olivat kehityksen mukana vielä 1900-luvun lopulla, mutta ovat niukasti jääneet jälkeen kehityksestä.

Hän esitteli pitkälti Internetin evoluutiota web 1.0:sta 4.0:n Nova Spivackin (Radarnetworks) kaavion avulla. Visuaalisesti hieno ja näyttävä esitys ei kuitenkaan varsinaisesti tuonut esille mitään minulle uutta ja yllättävää, vaan osottautui jo tunnetun web 1.0-3.0 perustiedon käsittelyksi.

by Krista

Konferenssin pääpuhujana toimi Wikipedian ja Wikian perustaja, Jimmy Wales. Hänen mukaan Wikipedian tarkoituksena on olla taloudellista hyötyä tavoittelematon ensyklopedia, johon on vapaa pääsy kaikilla maailman kansalaisilla ja jonka tekemiseen voi kuka tahansa osallistua. Sitä rakennetaan yhteistyöllä ja vapaaehtoisvoimin. Se saa rahoituksensa lähinnä pienistä lahjoituksista. Se on maailman kahdeksanneksi suosituin sivusto (Alexa.com) ja globaali, vaikkakin englanninkielisiä artikkeleita kokonaisuudesta on 1/3. Wikipedian saa myös uuden vapaan dokumentaation lisenssin Creative Commons Attribution-ShareAlike:n, joka sallii mm. mashupit. 

Wales näkee Wikipedian eräänlaisena ”tiedon jakelun hyväntekeväisyytenä”, “Punaisena ristinä”, joka tarjoaa tietoa maailman kaikille kansalaisille sosiaalisesta asemasta huolimatta vapaasti, maksutta ja yhä enenevässä määrin heidän omalla kielellään. Jälkimmäisen hän näki internetin tulevaisuutena.   

Wales esitteli lyhyesti myös Wikiaa, jossa käyttäjien luomat sisällöt ovat järjestetty aiheidenmukaisiksi ”yhteisöiksi” sekä siihen rakennettavaa hakukonetta. Hakukoneiden tuottamat hakutuloksien lajittelut eivät ole neutraaleja vaan esim. Googlen hakutuloksien lajittelussa (ranking) näkyy toimituksellinen väliintulo (editorial judgement) tavalla tai toisella. Wikia tarjoaa toimituksellisen päätöksenteon mahdollisuuden yhteisöille.  

Yleisön esittämissä kysymyksissä käsiteltiin sitä, onko Wikipedia hyvä lähde opiskelijoille. Wales ei nähnyt Wikipedian kieltämistä lähteenä järkevänä. Samoin kuin muidenkin lähteiden kohdalla opiskelijoita tulisi kannustaa lähteiden tarkastamiseen ja ymmärtää sen luonne omanlaisenaan tiedonlähteenä, joka ei ole niin ”tieteellistä” kuin tieteellinen tieto. Samoin kuin Encyclopedia Britannicakaan se ei ole alkuperäinen lähde ja käytettäessä sen tietoja ”vakaviin tarkoituksiin” tulisi etsiä käsiinsä alkuperäinen lähde.  Wikipedia ei ole  Britannica eikä sen kilpailija, mutta sillä on oma paikkansa ”tiedon kentässä”. Myös uudet käytänteet artikkeleiden toimittamisessa on tehnyt Wikipediasta yhä luotettavamman lähteen.  

Yleisöstä esitettiin myös kysymys, onko Wikipedia uhka vai mahdollisuus kirjastoille. Wales näkee, että kirjastojen luonne on muuttunut. Niitä ei voi nähdä enää ”kirjavarastoina tai niiden säilytyspaikkoina” vaan ne tarjoavat pääsyn tietoon. Kirjastojen luonteen muuttuminen ei ole uhka.

by Krista

Walesin esityksestä muualla kirjoitettua:

Students ‘should use Wikipedia’ By Alistair Coleman BBC Monitoring
Wikipedia And Students And Teachers Tech Technology News Blog